MUSEO
Lapuan Taidemuseon alkuna on etelä-pohjalaislähtöisen, mutta pääkaupungissa vaikuttaneen varatuomari Pauli Laurilan (1917 – 1999) taidelahjoitus Lapuan kaupungille vuonna 1998. Lahjoituksen ehtona oli tilojen rakentaminen kokoelmaa varten. Ehdon kaupunki päätti toteuttaa taidemuseona ja tähän tarkoitukseen peruskorjattiin kulttuurikeskus Vanhan Paukun alueella vielä käyttöä vailla ollut entinen patruunatehtaan pintakäsittelylaitos. Lapuan Taidemuseon näyttelytoiminta aloitettiin 1.10.2006.
Taidemuseo sijaitsee kulttuurikeskuksen päärakennuksen, Ison Tehtaan vieressä. Näitä rakennuksia yhdistää piha, jota kutsutaan nimellä ”Laskeutuva perhonen”, arkkitehti Roy Mänttärin suunnitteleman katoksen mukaan. Kivettyä piha-aluetta voidaan käyttää ulkoilmanäyttelyihin ja – tilaisuuksiin.
Alajärvellä sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona toimivan Nelimarkka-museon lisäksi Lapuan Taidemuseo on maakunnassa vasta toinen. Lapuan Taidemuseolla on siten tärkeä tehtävä sekä paikallisesti että maakunnallisesti kulttuuripalvelun tuottajana, nykytaiteen esittelijänä ja monipuolisen yhteistyön rakentajana. Lapuan Taidemuseo esittelee kolmesti vuodessa vaihtuvissa näyttelyissään kuvataidetta laaja-alaisesti. Näyttelyt muotoutuvat paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen taiteen vuoropuheluna ja rajoja ylitetään monin tavoin. Erilaisiin teemoihin ja aihepiireihin keskittyvien vaihtuvien näyttelyiden lisäksi esitetään taidemuseon kokoelmista rakennettuja kokonaisuuksia.
RAKENNUS
Arkkitehti Onni Tarjanne suunnitteli taidemuseon rakennuksen 1920-luvulla patruunatehtaan lataamoksi. Myöhemmin se toimi karkaisimona ja pintakäsittelylaitoksena. Näiden toimintojen takia peruskorjauksessa jouduttiin rakennuksen ja maaperän mittaviin puhdistustöihin. Tehtaan omistanut puolustusministeriö saatiin mukaan kustannuksiin, opetusministeriön tukiessa rakentamista.
Kokoelman lahjoittajalla oli toiveensa myös arkkitehdista. Pääsuunnittelijaksi valittiin akateemikko Juha Leiviskä Helsingistä. Hänen monipuolinen tuotantonsa on herkkää ja omaleimaista tila-ajattelua. Kaikissa Leiviskän töissä valo on keskeisenä rakennusaineena ja vaikuttavimpana tekijänä. Valoisa ja herkkä tila saatiin Lapuan taidemuseostakin, jossa suunnittelun lähtökohtana toimi myös rakennuksen historian ja nykypäivän yhdistäminen.
LAPUAN TAIDE- JA TIEDESÄÄTIÖ
Lapuan 425 – juhlavuoteen liittyen kaupunki hankki taidemuseon kokoelmiin kolme Kari Ovaskan pronssiveistosta. Tätä varten perustettiin Lapuan taide- ja tiedesäätiö. Taidehankintojen ohella säätiö tukee ja edistää lapualaista taide- ja tiede-elämää. Toimintojensa rahoittamiseksi säätiö ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muillakin tavoilla säätiölain mukaisesti.
Varatuomari Pauli Laurila kertoi taidelahjoituksensa motiivin hyvin suorasukaisesti pohjalaiseen tapaan: “Lapualaisille hän ei ole mitään velkaa, mutta eteläpohjalaiselle maisemalle sitäkin enemmän”. Kotiseudun sielunmaiseman merkitys sai aikaan ketjureaktion, jonka tuloksena syntyivät taidemuseo, taidesäätiö ja taidehankinta.